Terveiset elokuvaillasta

25.4.2017

Seuran kulttuurijaosto järjesti 16.3.2017 jo kolmatta kertaa vanhojen filmien elokuvaillan elokuvateatteri Niagarassa. Illoissa on perinteisesti näytetty Tampereeseen, tekniikkaan ja muihin mielenkiintoisiin aiheisiin liittyviä vanhoja filmejä. Aiemmin on tutustuttu mm. Hämeensillan rakentamiseen, katoavaan Tampereeseen ja sotakorvauksien suorittamiseen sekä nähty, mihin veromarkkoja käytettiin 50-luvulla. Tämänkertaiset elokuvat oli saatu lainaksi museokeskus Vapriikin valokuva-arkistosta sekä Emil Aaltosen museosta (Lokomon tuotteita esitellyt filmi).


Tällä kertaa katsottiin neljä lyhytelokuvaa. Yleisöä oli paikalla noin 40 henkilöä. Ensimmäisenä filminä näytettiin Pysähdys Tampereella Suomen itsenäistyessä 1917 (19 min.) vuodelta 1992. Tämä Suomi 100 vuotta -teemaan hyvin sopinut elokuva kertoi elämästä Tampereella itsenäisyyden ajan alussa. Mukana oli myös noita aikoja eläneiden haastatteluja sekä professori Viljo Rasilan analyysiä sisällissodan lähtökohdista.

Toisena katseltiin suomalaista teollisuushistoriaa filmiltä Gummista kumiin 100 vuotta (20 min.). Tämä vuonna 1998 tehty elokuva kertoi englannin kielellä tarinan ”A hundred years of finnish rubber” alkaen vuodesta 1898. Elokuvassa esiteltiin eri aikoina tärkeässä roolissa olleita kumituotteita, joiden valmistamisessa mm. Nokian kumitehtaalla on ollut merkittävä rooli. Lokomon tuotteita esitellyt filmi Why not use efficient machinery / Käsinkö vai koneella vuodelta on tehty vuonna 1953. Tässä 19 minuutin pituisessa nähtiin aikansa edistyksellisimpiä kaivinkoneita, tiekarhuja ja tiejyriä sekä niiden valmistusta.

Lopuksi esitettiin Kaikki tiet vievät Tampereelle (10 min.) vuodelta 1948. Filmissä kuvattiin Tampereen liikennettä raiteilla, ilmassa, järvillä ja kaduilla. Elokuvan tekovuonna ilmestyivät Tampereen katukuvaan uuden kunnallisen liikennelaitoksen myötä ”ei rämisevät ja kolisevat raitiovaunut, vaan liikenteen viimeistä huutoa edustavat johdinautot”. Filmissä esitellään myös näiden valmistusta Valmetin Tampereen tehtailla. Johdinautoja hehkutetaan ja todetaan, että ne ovat ”kenties ikuisiksi ajoiksi haudanneet vuosisadan vaihteessa syntyneen ajatuksen raitiotien rakentamisesta kaupunkiin”.


-Matti Valorinta

Kuva: Matti Valorinta
Kuva: Matti Valorinta